Definify.com
Definition 2024
tyhmä
tyhmä
Finnish
(index ty)
Adjective
tyhmä (comparative tyhmempi, superlative tyhmin)
Declension
Inflection of tyhmä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tyhmä | tyhmät | |
genitive | tyhmän | tyhmien | |
partitive | tyhmää | tyhmiä | |
illative | tyhmään | tyhmiin | |
singular | plural | ||
nominative | tyhmä | tyhmät | |
accusative | nom. | tyhmä | tyhmät |
gen. | tyhmän | ||
genitive | tyhmän | tyhmien tyhmäinrare |
|
partitive | tyhmää | tyhmiä | |
inessive | tyhmässä | tyhmissä | |
elative | tyhmästä | tyhmistä | |
illative | tyhmään | tyhmiin | |
adessive | tyhmällä | tyhmillä | |
ablative | tyhmältä | tyhmiltä | |
allative | tyhmälle | tyhmille | |
essive | tyhmänä | tyhminä | |
translative | tyhmäksi | tyhmiksi | |
instructive | — | tyhmin | |
abessive | tyhmättä | tyhmittä | |
comitative | — | tyhmine |
Antonyms
Derived terms
Anagrams
References
- Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija (editors). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä ('The Origin of Finnish Words'). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-952-222-418-7.