Definify.com
Definition 2024
haljeta
haljeta
Finnish
(index ha)
Verb
haljeta
- (intransitive) To rip, tear, split.
- (intransitive) To crack, (be) fracture(d).
- (intransitive) To burst, break, pop.
- Lapsi halkeaa, ellei pääse vessaan.
- The kid is bursting to go to the toilet.
- Lapsi halkeaa, ellei pääse vessaan.
Conjugation
| Inflection of haljeta (Kotus type 74/katketa, k-j gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | halkean | en halkea | 1st sing. | olen haljennut | en ole haljennut | |
| 2nd sing. | halkeat | et halkea | 2nd sing. | olet haljennut | et ole haljennut | |
| 3rd sing. | halkeaa | ei halkea | 3rd sing. | on haljennut | ei ole haljennut | |
| 1st plur. | halkeamme | emme halkea | 1st plur. | olemme haljenneet | emme ole haljenneet | |
| 2nd plur. | halkeatte | ette halkea | 2nd plur. | olette haljenneet | ette ole haljenneet | |
| 3rd plur. | halkeavat | eivät halkea | 3rd plur. | ovat haljenneet | eivät ole haljenneet | |
| passive | haljetaan | ei haljeta | passive | on haljettu | ei ole haljettu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | halkesin | en haljennut | 1st sing. | olin haljennut | en ollut haljennut | |
| 2nd sing. | halkesit | et haljennut | 2nd sing. | olit haljennut | et ollut haljennut | |
| 3rd sing. | halkesi | ei haljennut | 3rd sing. | oli haljennut | ei ollut haljennut | |
| 1st plur. | halkesimme | emme haljenneet | 1st plur. | olimme haljenneet | emme olleet haljenneet | |
| 2nd plur. | halkesitte | ette haljenneet | 2nd plur. | olitte haljenneet | ette olleet haljenneet | |
| 3rd plur. | halkesivat | eivät haljenneet | 3rd plur. | olivat haljenneet | eivät olleet haljenneet | |
| passive | haljettiin | ei haljettu | passive | oli haljettu | ei ollut haljettu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | halkeaisin halkeisin |
en halkeaisi en halkeisi |
1st sing. | olisin haljennut | en olisi haljennut | |
| 2nd sing. | halkeaisit halkeisit |
et halkeaisi et halkeisi |
2nd sing. | olisit haljennut | et olisi haljennut | |
| 3rd sing. | halkeaisi halkeisi |
ei halkeaisi ei halkeisi |
3rd sing. | olisi haljennut | ei olisi haljennut | |
| 1st plur. | halkeaisimme halkeisimme |
emme halkeaisi emme halkeisi |
1st plur. | olisimme haljenneet | emme olisi haljenneet | |
| 2nd plur. | halkeaisitte halkeisitte |
ette halkeaisi ette halkeisi |
2nd plur. | olisitte haljenneet | ette olisi haljenneet | |
| 3rd plur. | halkeaisivat halkeisivat |
eivät halkeaisi eivät halkeisi |
3rd plur. | olisivat haljenneet | eivät olisi haljenneet | |
| passive | haljettaisiin | ei haljettaisi | passive | olisi haljettu | ei olisi haljettu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | halkea | älä halkea | 2nd sing. | ole haljennut | älä ole haljennut | |
| 3rd sing. | haljetkoon | älköön haljetko | 3rd sing. | olkoon haljennut | älköön olko haljennut | |
| 1st plur. | haljetkaamme | älkäämme haljetko | 1st plur. | olkaamme haljenneet | älkäämme olko haljenneet | |
| 2nd plur. | haljetkaa | älkää haljetko | 2nd plur. | olkaa haljenneet | älkää olko haljenneet | |
| 3rd plur. | haljetkoot | älkööt haljetko | 3rd plur. | olkoot haljenneet | älkööt olko haljenneet | |
| passive | haljettakoon | älköön haljettako | passive | olkoon haljettu | älköön olko haljettu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | haljennen | en haljenne | 1st sing. | lienen haljennut | en liene haljennut | |
| 2nd sing. | haljennet | et haljenne | 2nd sing. | lienet haljennut | et liene haljennut | |
| 3rd sing. | haljennee | ei haljenne | 3rd sing. | lienee haljennut | ei liene haljennut | |
| 1st plur. | haljennemme | emme haljenne | 1st plur. | lienemme haljenneet | emme liene haljenneet | |
| 2nd plur. | haljennette | ette haljenne | 2nd plur. | lienette haljenneet | ette liene haljenneet | |
| 3rd plur. | haljennevat | eivät haljenne | 3rd plur. | lienevät haljenneet | eivät liene haljenneet | |
| passive | haljettaneen | ei haljettane | passive | lienee haljettu | ei liene haljettu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | haljeta | present | halkeava | haljettava | ||
| long 1st2 | haljetakseen | past | haljennut | haljettu | ||
| 2nd | inessive1 | haljetessa | haljettaessa | agent1, 3 | halkeama | |
| instructive | haljeten | — | negative | halkeamaton | ||
| 3rd | inessive | halkeamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | halkeamasta | — | ||||
| illative | halkeamaan | — | ||||
| adessive | halkeamalla | — | ||||
| abessive | halkeamatta | — | ||||
| instructive | halkeaman | haljettaman | ||||
| 4th | nominative | halkeaminen | ||||
| partitive | halkeamista | |||||
| 5th2 | halkeamaisillaan | |||||
Synonyms
- (to crack, fracture) halkeilla
- (to burst, break, pop) puhjeta
Derived terms
- verbs: frequentative halkeilla