Definify.com
Definition 2024
vantus
vantus
Finnish
Noun
vantus
Declension
Inflection of vantus (Kotus type 41/vieras, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | vantus | vanttuut | |
genitive | vanttuun | vanttuiden vanttuitten |
|
partitive | vantusta | vanttuita | |
illative | vanttuuseen | vanttuisiin | |
singular | plural | ||
nominative | vantus | vanttuut | |
accusative | nom. | vantus | vanttuut |
gen. | vanttuun | ||
genitive | vanttuun | vanttuiden vanttuitten |
|
partitive | vantusta | vanttuita | |
inessive | vanttuussa | vanttuissa | |
elative | vanttuusta | vanttuista | |
illative | vanttuuseen | vanttuisiin vanttuihinrare |
|
adessive | vanttuulla | vanttuilla | |
ablative | vanttuulta | vanttuilta | |
allative | vanttuulle | vanttuille | |
essive | vanttuuna | vanttuina | |
translative | vanttuuksi | vanttuiksi | |
instructive | — | vanttuin | |
abessive | vanttuutta | vanttuitta | |
comitative | — | vanttuineen |