Definify.com
Definition 2024
urheilla
urheilla
Finnish
Verb
urheilla
- (intransitive) To participate in sport.
Conjugation
| Inflection of urheilla (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | urheilen | en urheile | 1st sing. | olen urheillut | en ole urheillut | |
| 2nd sing. | urheilet | et urheile | 2nd sing. | olet urheillut | et ole urheillut | |
| 3rd sing. | urheilee | ei urheile | 3rd sing. | on urheillut | ei ole urheillut | |
| 1st plur. | urheilemme | emme urheile | 1st plur. | olemme urheilleet | emme ole urheilleet | |
| 2nd plur. | urheilette | ette urheile | 2nd plur. | olette urheilleet | ette ole urheilleet | |
| 3rd plur. | urheilevat | eivät urheile | 3rd plur. | ovat urheilleet | eivät ole urheilleet | |
| passive | urheillaan | ei urheilla | passive | on urheiltu | ei ole urheiltu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | urheilin | en urheillut | 1st sing. | olin urheillut | en ollut urheillut | |
| 2nd sing. | urheilit | et urheillut | 2nd sing. | olit urheillut | et ollut urheillut | |
| 3rd sing. | urheili | ei urheillut | 3rd sing. | oli urheillut | ei ollut urheillut | |
| 1st plur. | urheilimme | emme urheilleet | 1st plur. | olimme urheilleet | emme olleet urheilleet | |
| 2nd plur. | urheilitte | ette urheilleet | 2nd plur. | olitte urheilleet | ette olleet urheilleet | |
| 3rd plur. | urheilivat | eivät urheilleet | 3rd plur. | olivat urheilleet | eivät olleet urheilleet | |
| passive | urheiltiin | ei urheiltu | passive | oli urheiltu | ei ollut urheiltu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | urheilisin | en urheilisi | 1st sing. | olisin urheillut | en olisi urheillut | |
| 2nd sing. | urheilisit | et urheilisi | 2nd sing. | olisit urheillut | et olisi urheillut | |
| 3rd sing. | urheilisi | ei urheilisi | 3rd sing. | olisi urheillut | ei olisi urheillut | |
| 1st plur. | urheilisimme | emme urheilisi | 1st plur. | olisimme urheilleet | emme olisi urheilleet | |
| 2nd plur. | urheilisitte | ette urheilisi | 2nd plur. | olisitte urheilleet | ette olisi urheilleet | |
| 3rd plur. | urheilisivat | eivät urheilisi | 3rd plur. | olisivat urheilleet | eivät olisi urheilleet | |
| passive | urheiltaisiin | ei urheiltaisi | passive | olisi urheiltu | ei olisi urheiltu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | urheile | älä urheile | 2nd sing. | ole urheillut | älä ole urheillut | |
| 3rd sing. | urheilkoon | älköön urheilko | 3rd sing. | olkoon urheillut | älköön olko urheillut | |
| 1st plur. | urheilkaamme | älkäämme urheilko | 1st plur. | olkaamme urheilleet | älkäämme olko urheilleet | |
| 2nd plur. | urheilkaa | älkää urheilko | 2nd plur. | olkaa urheilleet | älkää olko urheilleet | |
| 3rd plur. | urheilkoot | älkööt urheilko | 3rd plur. | olkoot urheilleet | älkööt olko urheilleet | |
| passive | urheiltakoon | älköön urheiltako | passive | olkoon urheiltu | älköön olko urheiltu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | urheillen | en urheille | 1st sing. | lienen urheillut | en liene urheillut | |
| 2nd sing. | urheillet | et urheille | 2nd sing. | lienet urheillut | et liene urheillut | |
| 3rd sing. | urheillee | ei urheille | 3rd sing. | lienee urheillut | ei liene urheillut | |
| 1st plur. | urheillemme | emme urheille | 1st plur. | lienemme urheilleet | emme liene urheilleet | |
| 2nd plur. | urheillette | ette urheille | 2nd plur. | lienette urheilleet | ette liene urheilleet | |
| 3rd plur. | urheillevat | eivät urheille | 3rd plur. | lienevät urheilleet | eivät liene urheilleet | |
| passive | urheiltaneen | ei urheiltane | passive | lienee urheiltu | ei liene urheiltu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | urheilla | present | urheileva | urheiltava | ||
| long 1st2 | urheillakseen | past | urheillut | urheiltu | ||
| 2nd | inessive1 | urheillessa | urheiltaessa | agent1, 3 | urheilema | |
| instructive | urheillen | — | negative | urheilematon | ||
| 3rd | inessive | urheilemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | urheilemasta | — | ||||
| illative | urheilemaan | — | ||||
| adessive | urheilemalla | — | ||||
| abessive | urheilematta | — | ||||
| instructive | urheileman | urheiltaman | ||||
| 4th | nominative | urheileminen | ||||
| partitive | urheilemista | |||||
| 5th2 | urheilemaisillaan | |||||
Etymology 2
Adjective
urheilla
- Adessive plural form of urhea.