Definify.com
Definition 2024
sepel
sepel
Finnish
Noun
sepel
- Obsolete form of seppel.
Declension
Inflection of sepel (Kotus type 32/sisar, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | sepel | sepelet | |
genitive | sepelen | sepelien sepelten |
|
partitive | sepeltä | sepeliä | |
illative | sepeleen | sepeliin | |
singular | plural | ||
nominative | sepel | sepelet | |
accusative | nom. | sepel | sepelet |
gen. | sepelen | ||
genitive | sepelen | sepelien sepelten |
|
partitive | sepeltä | sepeliä | |
inessive | sepelessä | sepelissä | |
elative | sepelestä | sepelistä | |
illative | sepeleen | sepeliin | |
adessive | sepelellä | sepelillä | |
ablative | sepeleltä | sepeliltä | |
allative | sepelelle | sepelille | |
essive | sepelenä | sepelinä | |
translative | sepeleksi | sepeliksi | |
instructive | — | sepelin | |
abessive | sepelettä | sepelittä | |
comitative | — | sepelineen |