Definify.com
Definition 2024
raivattu
raivattu
Finnish
Verb
raivattu
- Past passive participle of raivata.
Declension
Inflection of raivattu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | raivattu | raivatut | |
genitive | raivatun | raivattujen | |
partitive | raivattua | raivattuja | |
illative | raivattuun | raivattuihin | |
singular | plural | ||
nominative | raivattu | raivatut | |
accusative | nom. | raivattu | raivatut |
gen. | raivatun | ||
genitive | raivatun | raivattujen | |
partitive | raivattua | raivattuja | |
inessive | raivatussa | raivatuissa | |
elative | raivatusta | raivatuista | |
illative | raivattuun | raivattuihin | |
adessive | raivatulla | raivatuilla | |
ablative | raivatulta | raivatuilta | |
allative | raivatulle | raivatuille | |
essive | raivattuna | raivattuina | |
translative | raivatuksi | raivatuiksi | |
instructive | — | raivatuin | |
abessive | raivatutta | raivatuitta | |
comitative | — | raivattuine |