Definify.com
Definition 2025
panika
panika
Latvian
Noun
panika f (4th declension)
Declension
Declension of panika (4th declension)
singular (vienskaitlis) | plural (daudzskaitlis) | |
---|---|---|
nominative (nominatīvs) | panika | — |
accusative (akuzatīvs) | paniku | — |
genitive (ģenitīvs) | panikas | — |
dative (datīvs) | panikai | — |
instrumental (instrumentālis) | paniku | — |
locative (lokatīvs) | panikā | — |
vocative (vokatīvs) | panika | — |
Lithuanian
Noun
panika f (uncountable)
Declension
declension of panika
Polish
Pronunciation
- Standard: IPA(key): [ˈpa.ɲi.ka]
- Colloquial: IPA(key): [paˈɲi.ka]
Noun
panika f
Declension
declension of panika
Derived terms
- paniczny
- panikować