Definify.com

Definition 2024


onteloitua

onteloitua

Finnish

Verb

onteloitua

  1. (intransitive) to hollow out (to become hollow)
Conjugation
Inflection of onteloitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onteloidun en onteloidu 1st sing. olen onteloitunut en ole onteloitunut
2nd sing. onteloidut et onteloidu 2nd sing. olet onteloitunut et ole onteloitunut
3rd sing. onteloituu ei onteloidu 3rd sing. on onteloitunut ei ole onteloitunut
1st plur. onteloidumme emme onteloidu 1st plur. olemme onteloituneet emme ole onteloituneet
2nd plur. onteloidutte ette onteloidu 2nd plur. olette onteloituneet ette ole onteloituneet
3rd plur. onteloituvat eivät onteloidu 3rd plur. ovat onteloituneet eivät ole onteloituneet
passive onteloidutaan ei onteloiduta passive on onteloiduttu ei ole onteloiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onteloiduin en onteloitunut 1st sing. olin onteloitunut en ollut onteloitunut
2nd sing. onteloiduit et onteloitunut 2nd sing. olit onteloitunut et ollut onteloitunut
3rd sing. onteloitui ei onteloitunut 3rd sing. oli onteloitunut ei ollut onteloitunut
1st plur. onteloiduimme emme onteloituneet 1st plur. olimme onteloituneet emme olleet onteloituneet
2nd plur. onteloiduitte ette onteloituneet 2nd plur. olitte onteloituneet ette olleet onteloituneet
3rd plur. onteloituivat eivät onteloituneet 3rd plur. olivat onteloituneet eivät olleet onteloituneet
passive onteloiduttiin ei onteloiduttu passive oli onteloiduttu ei ollut onteloiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onteloituisin en onteloituisi 1st sing. olisin onteloitunut en olisi onteloitunut
2nd sing. onteloituisit et onteloituisi 2nd sing. olisit onteloitunut et olisi onteloitunut
3rd sing. onteloituisi ei onteloituisi 3rd sing. olisi onteloitunut ei olisi onteloitunut
1st plur. onteloituisimme emme onteloituisi 1st plur. olisimme onteloituneet emme olisi onteloituneet
2nd plur. onteloituisitte ette onteloituisi 2nd plur. olisitte onteloituneet ette olisi onteloituneet
3rd plur. onteloituisivat eivät onteloituisi 3rd plur. olisivat onteloituneet eivät olisi onteloituneet
passive onteloiduttaisiin ei onteloiduttaisi passive olisi onteloiduttu ei olisi onteloiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. onteloidu älä onteloidu 2nd sing. ole onteloitunut älä ole onteloitunut
3rd sing. onteloitukoon älköön onteloituko 3rd sing. olkoon onteloitunut älköön olko onteloitunut
1st plur. onteloitukaamme älkäämme onteloituko 1st plur. olkaamme onteloituneet älkäämme olko onteloituneet
2nd plur. onteloitukaa älkää onteloituko 2nd plur. olkaa onteloituneet älkää olko onteloituneet
3rd plur. onteloitukoot älkööt onteloituko 3rd plur. olkoot onteloituneet älkööt olko onteloituneet
passive onteloiduttakoon älköön onteloiduttako passive olkoon onteloiduttu älköön olko onteloiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onteloitunen en onteloitune 1st sing. lienen onteloitunut en liene onteloitunut
2nd sing. onteloitunet et onteloitune 2nd sing. lienet onteloitunut et liene onteloitunut
3rd sing. onteloitunee ei onteloitune 3rd sing. lienee onteloitunut ei liene onteloitunut
1st plur. onteloitunemme emme onteloitune 1st plur. lienemme onteloituneet emme liene onteloituneet
2nd plur. onteloitunette ette onteloitune 2nd plur. lienette onteloituneet ette liene onteloituneet
3rd plur. onteloitunevat eivät onteloitune 3rd plur. lienevät onteloituneet eivät liene onteloituneet
passive onteloiduttaneen ei onteloiduttane passive lienee onteloiduttu ei liene onteloiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st onteloitua present onteloituva onteloiduttava
long 1st2 onteloituakseen past onteloitunut onteloiduttu
2nd inessive1 onteloituessa onteloiduttaessa agent1, 3 onteloituma
instructive onteloituen negative onteloitumaton
3rd inessive onteloitumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative onteloitumasta
illative onteloitumaan
adessive onteloitumalla
abessive onteloitumatta
instructive onteloituman onteloiduttaman
4th nominative onteloituminen
partitive onteloitumista
5th2 onteloitumaisillaan
Synonyms
Related terms

Etymology 2

Verb

onteloitua

  1. Past passive participle of onteloida in partitive singular.