Definify.com
Definition 2024
ominainen
ominainen
Finnish
Adjective
ominainen (comparative ominaisempi, superlative ominaisin)
Declension
| Inflection of ominainen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ominainen | ominaiset | |
| genitive | ominaisen | ominaisten ominaisien |
|
| partitive | ominaista | ominaisia | |
| illative | ominaiseen | ominaisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ominainen | ominaiset | |
| accusative | nom. | ominainen | ominaiset |
| gen. | ominaisen | ||
| genitive | ominaisen | ominaisten ominaisien |
|
| partitive | ominaista | ominaisia | |
| inessive | ominaisessa | ominaisissa | |
| elative | ominaisesta | ominaisista | |
| illative | ominaiseen | ominaisiin | |
| adessive | ominaisella | ominaisilla | |
| ablative | ominaiselta | ominaisilta | |
| allative | ominaiselle | ominaisille | |
| essive | ominaisena | ominaisina | |
| translative | ominaiseksi | ominaisiksi | |
| instructive | — | ominaisin | |
| abessive | ominaisetta | ominaisitta | |
| comitative | — | ominaisine | |