Definify.com
Definition 2024
mukailtu
mukailtu
Finnish
Verb
mukailtu
- Past passive participle of mukailla.
Declension
| Inflection of mukailtu (Kotus type 1/valo, lt-ll gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | mukailtu | mukaillut | |
| genitive | mukaillun | mukailtujen | |
| partitive | mukailtua | mukailtuja | |
| illative | mukailtuun | mukailtuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | mukailtu | mukaillut | |
| accusative | nom. | mukailtu | mukaillut |
| gen. | mukaillun | ||
| genitive | mukaillun | mukailtujen | |
| partitive | mukailtua | mukailtuja | |
| inessive | mukaillussa | mukailluissa | |
| elative | mukaillusta | mukailluista | |
| illative | mukailtuun | mukailtuihin | |
| adessive | mukaillulla | mukailluilla | |
| ablative | mukaillulta | mukailluilta | |
| allative | mukaillulle | mukailluille | |
| essive | mukailtuna | mukailtuina | |
| translative | mukailluksi | mukailluiksi | |
| instructive | — | mukailluin | |
| abessive | mukaillutta | mukailluitta | |
| comitative | — | mukailtuine | |