Definify.com
Definition 2024
märkä
märkä
Finnish
Adjective
märkä (comparative märempi, superlative märin)
Declension
Inflection of märkä (Kotus type 10/koira, k- gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | märkä | märät | |
genitive | märän | märkien | |
partitive | märkää | märkiä | |
illative | märkään | märkiin | |
singular | plural | ||
nominative | märkä | märät | |
accusative | nom. | märkä | märät |
gen. | märän | ||
genitive | märän | märkien märkäinrare |
|
partitive | märkää | märkiä | |
inessive | märässä | märissä | |
elative | märästä | märistä | |
illative | märkään | märkiin | |
adessive | märällä | märillä | |
ablative | märältä | märiltä | |
allative | märälle | märille | |
essive | märkänä | märkinä | |
translative | märäksi | märiksi | |
instructive | — | märin | |
abessive | märättä | märittä | |
comitative | — | märkine |
Antonyms
Derived terms
Noun
märkä
Declension
Inflection of märkä (Kotus type 10/koira, k- gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | märkä | märät | |
genitive | märän | märkien | |
partitive | märkää | märkiä | |
illative | märkään | märkiin | |
singular | plural | ||
nominative | märkä | märät | |
accusative | nom. | märkä | märät |
gen. | märän | ||
genitive | märän | märkien märkäinrare |
|
partitive | märkää | märkiä | |
inessive | märässä | märissä | |
elative | märästä | märistä | |
illative | märkään | märkiin | |
adessive | märällä | märillä | |
ablative | märältä | märiltä | |
allative | märälle | märille | |
essive | märkänä | märkinä | |
translative | märäksi | märiksi | |
instructive | — | märin | |
abessive | märättä | märittä | |
comitative | — | märkineen |
Compounds
- märkäpaise
- märkärupi
- litimärkä