Definify.com

Definition 2024


kuono

kuono

Finnish

Noun

kuono

  1. snout

Declension

Inflection of kuono (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kuono kuonot
genitive kuonon kuonojen
partitive kuonoa kuonoja
illative kuonoon kuonoihin
singular plural
nominative kuono kuonot
accusative nom. kuono kuonot
gen. kuonon
genitive kuonon kuonojen
partitive kuonoa kuonoja
inessive kuonossa kuonoissa
elative kuonosta kuonoista
illative kuonoon kuonoihin
adessive kuonolla kuonoilla
ablative kuonolta kuonoilta
allative kuonolle kuonoille
essive kuonona kuonoina
translative kuonoksi kuonoiksi
instructive kuonoin
abessive kuonotta kuonoitta
comitative kuonoineen

Derived terms

  • kuonopussimäyrä
  • kuonovalas
  • lehtikuono
  • lyhytkuonodelfiini
  • lyhytkuonokontiainen
  • lyhytkuonopusseli
  • lyhytkuonopussimäyrä
  • pitkäkuonorotta
  • pullokuonodelfiini
  • punakuonohiiri
  • punakuonohiiru
  • punakuonorattu
  • punakuonorotta
  • putkikuonohekko
  • pyörökuonokarkko
  • putkikuonolepakko
  • sarvikuono
  • siankuonolepakko
  • suippokuonodelfiini
  • suippokuonorotta
  • sulawesinkuono-orava
  • tylppäkuonohännäkkö
  • tähtikuonokontiainen
  • valkokuonomyyrikkö
  • viherputkikuono