Definify.com
Definition 2024
intransitiivinen
intransitiivinen
Finnish
Adjective
intransitiivinen
- (grammar) Intransitive (of a verb, not taking a direct object).
Declension
| Inflection of intransitiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | intransitiivinen | intransitiiviset | |
| genitive | intransitiivisen | intransitiivisten intransitiivisien |
|
| partitive | intransitiivista | intransitiivisia | |
| illative | intransitiiviseen | intransitiivisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | intransitiivinen | intransitiiviset | |
| accusative | nom. | intransitiivinen | intransitiiviset |
| gen. | intransitiivisen | ||
| genitive | intransitiivisen | intransitiivisten intransitiivisien |
|
| partitive | intransitiivista | intransitiivisia | |
| inessive | intransitiivisessa | intransitiivisissa | |
| elative | intransitiivisesta | intransitiivisista | |
| illative | intransitiiviseen | intransitiivisiin | |
| adessive | intransitiivisella | intransitiivisilla | |
| ablative | intransitiiviselta | intransitiivisilta | |
| allative | intransitiiviselle | intransitiivisille | |
| essive | intransitiivisena | intransitiivisina | |
| translative | intransitiiviseksi | intransitiivisiksi | |
| instructive | — | intransitiivisin | |
| abessive | intransitiivisetta | intransitiivisitta | |
| comitative | — | intransitiivisine | |