Definify.com
Definition 2024
huvittua
huvittua
Finnish
(index hu)
Verb
huvittua
Conjugation
| Inflection of huvittua (Kotus type 52/sanoa, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huvitun | en huvitu | 1st sing. | olen huvittunut | en ole huvittunut | |
| 2nd sing. | huvitut | et huvitu | 2nd sing. | olet huvittunut | et ole huvittunut | |
| 3rd sing. | huvittuu | ei huvitu | 3rd sing. | on huvittunut | ei ole huvittunut | |
| 1st plur. | huvitumme | emme huvitu | 1st plur. | olemme huvittuneet | emme ole huvittuneet | |
| 2nd plur. | huvitutte | ette huvitu | 2nd plur. | olette huvittuneet | ette ole huvittuneet | |
| 3rd plur. | huvittuvat | eivät huvitu | 3rd plur. | ovat huvittuneet | eivät ole huvittuneet | |
| passive | huvitutaan | ei huvituta | passive | on huvituttu | ei ole huvituttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huvituin | en huvittunut | 1st sing. | olin huvittunut | en ollut huvittunut | |
| 2nd sing. | huvituit | et huvittunut | 2nd sing. | olit huvittunut | et ollut huvittunut | |
| 3rd sing. | huvittui | ei huvittunut | 3rd sing. | oli huvittunut | ei ollut huvittunut | |
| 1st plur. | huvituimme | emme huvittuneet | 1st plur. | olimme huvittuneet | emme olleet huvittuneet | |
| 2nd plur. | huvituitte | ette huvittuneet | 2nd plur. | olitte huvittuneet | ette olleet huvittuneet | |
| 3rd plur. | huvittuivat | eivät huvittuneet | 3rd plur. | olivat huvittuneet | eivät olleet huvittuneet | |
| passive | huvituttiin | ei huvituttu | passive | oli huvituttu | ei ollut huvituttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huvittuisin | en huvittuisi | 1st sing. | olisin huvittunut | en olisi huvittunut | |
| 2nd sing. | huvittuisit | et huvittuisi | 2nd sing. | olisit huvittunut | et olisi huvittunut | |
| 3rd sing. | huvittuisi | ei huvittuisi | 3rd sing. | olisi huvittunut | ei olisi huvittunut | |
| 1st plur. | huvittuisimme | emme huvittuisi | 1st plur. | olisimme huvittuneet | emme olisi huvittuneet | |
| 2nd plur. | huvittuisitte | ette huvittuisi | 2nd plur. | olisitte huvittuneet | ette olisi huvittuneet | |
| 3rd plur. | huvittuisivat | eivät huvittuisi | 3rd plur. | olisivat huvittuneet | eivät olisi huvittuneet | |
| passive | huvituttaisiin | ei huvituttaisi | passive | olisi huvituttu | ei olisi huvituttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | huvitu | älä huvitu | 2nd sing. | ole huvittunut | älä ole huvittunut | |
| 3rd sing. | huvittukoon | älköön huvittuko | 3rd sing. | olkoon huvittunut | älköön olko huvittunut | |
| 1st plur. | huvittukaamme | älkäämme huvittuko | 1st plur. | olkaamme huvittuneet | älkäämme olko huvittuneet | |
| 2nd plur. | huvittukaa | älkää huvittuko | 2nd plur. | olkaa huvittuneet | älkää olko huvittuneet | |
| 3rd plur. | huvittukoot | älkööt huvittuko | 3rd plur. | olkoot huvittuneet | älkööt olko huvittuneet | |
| passive | huvituttakoon | älköön huvituttako | passive | olkoon huvituttu | älköön olko huvituttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huvittunen | en huvittune | 1st sing. | lienen huvittunut | en liene huvittunut | |
| 2nd sing. | huvittunet | et huvittune | 2nd sing. | lienet huvittunut | et liene huvittunut | |
| 3rd sing. | huvittunee | ei huvittune | 3rd sing. | lienee huvittunut | ei liene huvittunut | |
| 1st plur. | huvittunemme | emme huvittune | 1st plur. | lienemme huvittuneet | emme liene huvittuneet | |
| 2nd plur. | huvittunette | ette huvittune | 2nd plur. | lienette huvittuneet | ette liene huvittuneet | |
| 3rd plur. | huvittunevat | eivät huvittune | 3rd plur. | lienevät huvittuneet | eivät liene huvittuneet | |
| passive | huvituttaneen | ei huvituttane | passive | lienee huvituttu | ei liene huvituttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | huvittua | present | huvittuva | huvituttava | ||
| long 1st2 | huvittuakseen | past | huvittunut | huvituttu | ||
| 2nd | inessive1 | huvittuessa | huvituttaessa | agent1, 3 | huvittuma | |
| instructive | huvittuen | — | negative | huvittumaton | ||
| 3rd | inessive | huvittumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | huvittumasta | — | ||||
| illative | huvittumaan | — | ||||
| adessive | huvittumalla | — | ||||
| abessive | huvittumatta | — | ||||
| instructive | huvittuman | huvituttaman | ||||
| 4th | nominative | huvittuminen | ||||
| partitive | huvittumista | |||||
| 5th2 | huvittumaisillaan | |||||
Derived terms
- adjectives: huvittunut