| Inflection of differentioitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) |
|---|
| indicative mood
|
|---|
| present tense
|
perfect |
| person |
positive |
negative |
person |
positive |
negative |
| 1st sing. |
differentioidun
|
en differentioidu
|
1st sing. |
olen differentioitunut
|
en ole differentioitunut
|
| 2nd sing. |
differentioidut
|
et differentioidu
|
2nd sing. |
olet differentioitunut
|
et ole differentioitunut
|
| 3rd sing. |
differentioituu
|
ei differentioidu
|
3rd sing. |
on differentioitunut
|
ei ole differentioitunut
|
| 1st plur. |
differentioidumme
|
emme differentioidu
|
1st plur. |
olemme differentioituneet
|
emme ole differentioituneet
|
| 2nd plur. |
differentioidutte
|
ette differentioidu
|
2nd plur. |
olette differentioituneet
|
ette ole differentioituneet
|
| 3rd plur. |
differentioituvat
|
eivät differentioidu
|
3rd plur. |
ovat differentioituneet
|
eivät ole differentioituneet
|
| passive |
differentioidutaan
|
ei differentioiduta
|
passive |
on differentioiduttu
|
ei ole differentioiduttu
|
| past tense
|
pluperfect |
| person |
positive |
negative |
person |
positive |
negative |
| 1st sing. |
differentioiduin
|
en differentioitunut
|
1st sing. |
olin differentioitunut
|
en ollut differentioitunut
|
| 2nd sing. |
differentioiduit
|
et differentioitunut
|
2nd sing. |
olit differentioitunut
|
et ollut differentioitunut
|
| 3rd sing. |
differentioitui
|
ei differentioitunut
|
3rd sing. |
oli differentioitunut
|
ei ollut differentioitunut
|
| 1st plur. |
differentioiduimme
|
emme differentioituneet
|
1st plur. |
olimme differentioituneet
|
emme olleet differentioituneet
|
| 2nd plur. |
differentioiduitte
|
ette differentioituneet
|
2nd plur. |
olitte differentioituneet
|
ette olleet differentioituneet
|
| 3rd plur. |
differentioituivat
|
eivät differentioituneet
|
3rd plur. |
olivat differentioituneet
|
eivät olleet differentioituneet
|
| passive |
differentioiduttiin
|
ei differentioiduttu
|
passive |
oli differentioiduttu
|
ei ollut differentioiduttu
|
| conditional mood
|
|---|
| present |
perfect |
| person |
positive |
negative |
person |
positive |
negative |
| 1st sing. |
differentioituisin
|
en differentioituisi
|
1st sing. |
olisin differentioitunut
|
en olisi differentioitunut
|
| 2nd sing. |
differentioituisit
|
et differentioituisi
|
2nd sing. |
olisit differentioitunut
|
et olisi differentioitunut
|
| 3rd sing. |
differentioituisi
|
ei differentioituisi
|
3rd sing. |
olisi differentioitunut
|
ei olisi differentioitunut
|
| 1st plur. |
differentioituisimme
|
emme differentioituisi
|
1st plur. |
olisimme differentioituneet
|
emme olisi differentioituneet
|
| 2nd plur. |
differentioituisitte
|
ette differentioituisi
|
2nd plur. |
olisitte differentioituneet
|
ette olisi differentioituneet
|
| 3rd plur. |
differentioituisivat
|
eivät differentioituisi
|
3rd plur. |
olisivat differentioituneet
|
eivät olisi differentioituneet
|
| passive |
differentioiduttaisiin
|
ei differentioiduttaisi
|
passive |
olisi differentioiduttu
|
ei olisi differentioiduttu
|
| imperative mood
|
|---|
| present |
perfect |
| person |
positive |
negative |
person |
positive |
negative |
| 1st sing. |
—
|
—
|
1st sing. |
—
|
—
|
| 2nd sing. |
differentioidu
|
älä differentioidu
|
2nd sing. |
ole differentioitunut
|
älä ole differentioitunut
|
| 3rd sing. |
differentioitukoon
|
älköön differentioituko
|
3rd sing. |
olkoon differentioitunut
|
älköön olko differentioitunut
|
| 1st plur. |
differentioitukaamme
|
älkäämme differentioituko
|
1st plur. |
olkaamme differentioituneet
|
älkäämme olko differentioituneet
|
| 2nd plur. |
differentioitukaa
|
älkää differentioituko
|
2nd plur. |
olkaa differentioituneet
|
älkää olko differentioituneet
|
| 3rd plur. |
differentioitukoot
|
älkööt differentioituko
|
3rd plur. |
olkoot differentioituneet
|
älkööt olko differentioituneet
|
| passive |
differentioiduttakoon
|
älköön differentioiduttako
|
passive |
olkoon differentioiduttu
|
älköön olko differentioiduttu
|
| potential mood
|
|---|
| present |
perfect |
| person |
positive |
negative |
person |
positive |
negative |
| 1st sing. |
differentioitunen
|
en differentioitune
|
1st sing. |
lienen differentioitunut
|
en liene differentioitunut
|
| 2nd sing. |
differentioitunet
|
et differentioitune
|
2nd sing. |
lienet differentioitunut
|
et liene differentioitunut
|
| 3rd sing. |
differentioitunee
|
ei differentioitune
|
3rd sing. |
lienee differentioitunut
|
ei liene differentioitunut
|
| 1st plur. |
differentioitunemme
|
emme differentioitune
|
1st plur. |
lienemme differentioituneet
|
emme liene differentioituneet
|
| 2nd plur. |
differentioitunette
|
ette differentioitune
|
2nd plur. |
lienette differentioituneet
|
ette liene differentioituneet
|
| 3rd plur. |
differentioitunevat
|
eivät differentioitune
|
3rd plur. |
lienevät differentioituneet
|
eivät liene differentioituneet
|
| passive |
differentioiduttaneen
|
ei differentioiduttane
|
passive |
lienee differentioiduttu
|
ei liene differentioiduttu
|
| Nominal forms |
|---|
| infinitives
|
participles
|
|
active |
passive |
|
active |
passive |
| 1st |
differentioitua
|
present |
differentioituva
|
differentioiduttava
|
| long 1st2
|
differentioituakseen
|
past |
differentioitunut
|
differentioiduttu
|
| 2nd |
inessive1
|
differentioituessa
|
differentioiduttaessa
|
agent1, 3
|
differentioituma
|
| instructive |
differentioituen
|
—
|
negative |
differentioitumaton
|
| 3rd |
inessive |
differentioitumassa
|
—
|
1) Usually with a possessive suffix.
2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
|
| elative |
differentioitumasta
|
—
|
| illative |
differentioitumaan
|
—
|
| adessive |
differentioitumalla
|
—
|
| abessive |
differentioitumatta
|
—
|
| instructive |
differentioituman
|
differentioiduttaman
|
| 4th |
nominative |
differentioituminen
|
| partitive |
differentioitumista
|
| 5th2
|
differentioitumaisillaan
|